perjantai 30. lokakuuta 2015

Fannista Fiinariinaan

Julkaisen nyt yritykseni taustaa valottavan tarinan, joka on esillä myös Fiinariinan nettisivuilla. Aina tätä tarinaa lukiessani liikutuksen tunne nousee pinnalle. Miten soljuvasti loppujen lopuksi elämän palapelin palat loksahtelevatkin paikoilleen! Kaikella on tarkoituksensa, kun vain malttaa odottaa ja antaa mahdollisuuksille tilaa.


***************************************************************************

Fiinariinan ohjaksia pitelee Honkasen Riikka, Säkylän flikka, vuosikertaa 1969. Fiinarina on perustettu 2010, mutta sen juuret ulottuvat aina vuoteen 1973. Tuolloin Riikka pääsi päivähoitoon naapurin Fannille, ja aran tytön reviiri avartui tomerien mammojen maailmalla. Päivähoito oli kolmen vuoden ajan luontevan vastavuoroista: Riikka auttoi kaihileikkaukseen menossa olevaa Fannia pukemaan vaatteet päälle oikein päin ja luki sanomalehteä, vaikkei osannutkaan vielä lukea. Fanni taasen opetti hänelle monenlaisia elämäntaitoja ja erityisesti virkkaamisen saloja.

Fanni-hoitotädin kyljessä tiukasti kiinni ja toisella puolella paras ystävä.

Riikan kertomaa: “Olen aina ollut erityisen viehtynyt vanhemman väen seurasta. Missä mamma tai pappa, siellä olen minäkin. Korvat höröllä kuuntelemassa, pullakahveja hörppimässä ja korttipelien saloja oppimassa. Oman mummuni luona erityistehtäviini kuului siivouspäivänä pölyjen pyyhintä.” 
Siis ihan selvää ainesta kotityöpalveluihin! Niinpä teini-ikäinen Riikka pääsikin kesätöihin Säkylän kunnan vanhuspalveluihin kahtena vuonna. Se oli antoisaa ja palkitsevaa työtä.

Aluksi ammatillinen polku johdatteli tytön toiselle polulle. Riikka opiskeli Tampereella määrätietoisesti maisteriksi pääaineenaan venäjän kääntäminen, vaikka maailmalla myllersi 1990-luvun alussa. Uravalinta vei hänet mielenkiintoisiin työtehtäviin 20 vuoden ajaksi teollisuuden ja EU-projektien asiantuntijatehtäviin. Riikka alkoi suunnata katseensa luovien alojen suuntaan 2010, kun hän perusti Fiinariinan päätyönsä ohella. Ensimmäisen vaiheen Fiinariina sai voimansa Suomen murteista: pikkuinen verkkoputiikki myi persoonallisia käsintehtyjä murrelahjatuotteita. Vuonna 2015 puhalsivat uudestaan muutoksen tuulet, ja Riikka päätti siirtää Fiinariinan toiminnan aivan uudelle alalle. Oman isän muistisairaus herätti hänet huomaamaan, kuinka paljon asioita voisi tehdä toisella tavalla vanhustyössä.


Elämän roihua

Uusi Fiinariina, idea hyvinvointi- ja kotipalveluyrityksestä, syntyi Riikan unelmista, vapaaehtoistyössä kerätyistä kokemuksista ja halusta tehdä vanhustyötä elämänmyönteisellä tavalla. Fiinariina on rakennettu sydämen ääntä kuunnellen, huolellisesti, mutta suurella liekillä.


Jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi!
Jokaisella on oikeus ulkoiluun!
Jokainen tarvitsee arjen elämyksiä!

Mirja ja Riikka pitämässä lukuhetkeä. Kuva: Miikka Lappalainen.


keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Oppimisen iloa Helin matkassa

Kuten aiemmassa jutussani kerroin, Fiinariinan repertuaariin kuuluu ikäihmisten hyvinvointi- ja kotipalvelujen lisäksi myös mielenkiintoinen yhteistyö Sanatoimisto Hulimaan kanssa: olen hoitanut heinäkuun alusta runoilija Heli Laaksosen tuottaja- ja tiedottajatehtäviä. 

Helillä on ollut viime kesän aikana monenlaisia juttuja käynnissä samaan aikaan: Lähtisiks föli -kirja ilmestyi alkukesästä, ja kesällä pyöri YLE TV1:ssä Helil kyläs -sarja. Elokuussa Heli keikkaili kolmeen otteeseen Turussa Ruissalon telakallaNäiden lisäksi Heli kertoi minulle lähtevänsä lokakuussa seitsemännelle runokiertueelleen, joka sai sittemmin nimekseen Keskikokoinen PerunannostokiertuePääsin siis heti aikamoiseen pyöritykseen mukaan. Se on kuitenkin ollut pelkästään myönteistä, koska tekemisessä on juuri oikeaa meininkiä. Monenlaiset tiedottamisen ja markkinoinnin konstit on Helin kanssa kokeiltu ja kehitelty.

Lokakuu koitti ja Keskikokoinen Perunannostokiertue kurvasi 12 eri paikkakunnalle ympäri Suomea. Minä olin mukana kuudella paikkakunnalla ja kuljin karavaanissa mukana Kuopioon, Kuhmoon, Ouluun, Iisalmeen, Joensuuhun ja Lappeenrantaan. Matkassa Helin ja minun lisäkseni olivat ääni- ja valomies Jussi sekä ohjelmatoimisto Auraviihteen Tea. Mukana hengessä oli myös Ode, jolta sain mainiota etäohjausta tuotemyynnin hoitamiseen.

Yksi paku ja yksi tila-auto. Paljon ääni- valotekniikkaa, yksi maailmanpyörä, pärekoreja, laatikkotolkulla kirjoja, Helin nyssäkät, Tean pieni kassi ja minun iso matkalaukkuni. Onneksi kirjat tekivät kauppansa, niin tila-autoon saatiin tilaa.

Mahtavan Kuhmo-talon aulassa. Kuva: Heli Laaksonen

Illalla jäimme aina keikkapaikkakunnalle yöksi, ja aamulla runokaravaani lähti ennen puolta päivää liikenteeseen seuraavalle paikkakunnalle. Automatkan aikana teimme töitä: hoidimme juoksevia asioita, päivitimme Facebook-sivuja, ideoimme viime hetken markkinointia ja suunnittelimme uusia tempauksia.

Lainaus Helin ajopäiväkirjasta: "Näin tervehenkisest ei ol viäl koska kiartueaamu alkanu. Meijän kiartueen Riikka Fiinariina Rullakartiina Hyvinvointitsemppari vei meijät ihanan kainuulaise metä ja järve tekemä jumppaliikkei (sil taval sala, et kukka ei nähny!)" Kuva: Heli Laaksonen.

Kuhmossa riemastutimme rautakaupan väkeä ostamalla nipun aurauskeppejä. Heli oli saanut idean, että ämpäreiden jakamisen sijaan aurauskeppien jakaminen runoväelle olisi jännittävää. Minä olin myös innostunut asiasta ja kannustin ostamaan.
 
Päätimme sitten jakaa Kuhmon keikan jälkeen jokaisessa seuraavassa esiintymispaikassa ensimmäiselle lipunostajalle yhden nimmaroidun ja numeroidun aurauskepin, johon voisi saada Heliltä myös omistuskirjoituksen. Voi sitä riemua, kun saimme kepit ostettua ja kuvittelimme millaisia reaktioita ne nostattavat runoväessä!

Keräilyharvinaisuudet jossakin tien päällä vielä ilman nimmarointia ja numerointia.

Omalta osaltani kiertueen viimeisellä paikkakunnalla Lappeenrannassa Heli kysyi minulta, mitä olen oppinut kiertueen aikana. En ehkä tajunnut sillä hetkellä, kuinka paljon olinkaan oppinut kuuden päivän aikana: opin pystyttämään maailmanpyörän, loihtimaan kirjalaatikoista esiin houkuttelevan kirjamyyntipöydän, pakkaamaan kirjat logistisesti järkevästi, käyttämään IZettle-maksupäätettä ja yhdistämään sen puhelimen kautta, jakamaan nettiyhteyden läppärille puhelimen kautta ja tekemään viime hetken Facebook-mainoksia paikkakuntakohtaisesti liikkuvassa autossa.

Taustakankaan ja maailmanpyörän pystyttämisestä otimme Oulun Madetojan salissa hauskan pikakelausvideon, jossa ovat mukana Heli, Tea, Jussi, Madetojan salin Rauno ja minä. Videon voi käydä katsomassa täällä (kuvaus: J-J Nippala).
 
Minusta oli mahtavaa seurata, kuinka ammattilaiset Heli, Tea ja Jussi hoitivat hommansa ja kaikki toimi loistavasti. Ryhmämme toimi saumattomasti ja meillä oli hauskaa. Kiitos, että sain olla mukana!


Lappeenrannassa saatu läksiäislahja. Piirros: Heli Laaksonen.


perjantai 2. lokakuuta 2015

Hulvaton Hulimaan tuottaja

Hurraa, hurraa, hurraa! Fiinariinan toiminta on virallisesti käynnistynyt! 
Nyt on aika valottaa, mitä kaikkea muutakin yrityksessäni tehdään. 

Täältä tullaan!

Yrityksen repertuaariin kuuluvat yhtenä osana kumppaniyrityksen Sanatoimisto Hulimaan eli runoilija Heli Laaksosen tuottaja-tiedottajatehtävät. Parhaiten asia selviää, kun luet Helin tekemän haastattelun, joka on myös hänen ajopäiväkirjassaan.

Tervepätuloa, Honkasen Riikka! Mistä tulet ja mitä osaat?
Asun nykyään Mynämäessä ja olen kotoisin Säkylän Pyhäjärven rannalta, mutta juureni ovat vahvasti Eurassa niin äidin kuin isänikin puolelta. Opiskelin Tampereella, jossa vihkiydyin venäjän kielen kääntämisen ja kansainvälisen politiikan saloihin. Kielitaitoni ansiosta olen työskennellyt monenlaisissa teollisuuden ja EU-projektien asiantuntijatehtävissä Moskovassa, Uudessakaupungissa, Joensuussa ja Turussa.

Mitäkö osaan? Ensimmäisenä tuli mieleeni, että osaan hoitaa viestintää taikka verkostoitua. Sitten tulikin kotoisasti mieleeni, että ”ossaan tehr pehmeit peruni ja siliä soossi”. Se on minun bravuurini keittiössä.

Hullunkurisiin Honkasiin kuuluvat minun lisäkseni Harri-mieheni, kaksi teiniflikkaamme ja Neiti Nemo -maatiaiskissa.


Miten päädyit Heli Laaksosen ja Hulimaan tuottajaksi?
Helin kanssa on tehty yhteistyötä 2010 alkaen, kun käynnistin pikkuruisen käsityöputiikin piharakennuksessamme ja vuotta myöhemmin Hulvaton huusholli -verkkokaupan. Minulla oli myynnissä monenlaisia murrelahjatuotteita, ja Helin kanssa olimme sopineet Lystikkäi Laaksossi -runotuotteiden myynnistä.

Heli otti yhteyttä ja ehdotti minulle tuottajan tehtäviä tuntitöinä kesällä 2015, kun tiesi minun olevan ”vapaa osaaja”. Minua ei tarvinnut kovin kauaa ylipuhua.


Mikä on toimenkuvasi Hulimaassa?
Olen Hulimaan tuottaja ja muutun moneksi tarpeen vaatiessa. Hoidan tiedottamiseen ja keikkajärjestelyihin
liittyviä tehtäviä sekä tuotan ideoita Hulimaan toiminnan kehittämiseksi.


Onko jokin työtehtävä yllättänyt - määrällisesti tai laadullisesti?
Työtehtäviä on ollut sopivasti. Tulevan Perunannostokiertueen valmistelut vievät luonnollisesti jonkin verran enemmän aikaa kuin yksittäisten keikkojen valmistelu. Kiertueen alla tiedottaminen ja markkinointi vievät ehkä enemmän aikaa kuin olin kuvitellut. Tiedottamisen pitää olla kuitenkin huolellisesti valmisteltua ja kohdennettua, mikä on ollut mielestäni Hulimaan vahvuus jo aiemminkin.

Meneekö Hulimaassa hermo koskaan?
Ei mulla ole hermot palaneet, mutta pää voi välillä sauhuta ihan puhtaasta innostuksesta ja ideoiden vyörystä. Itse tykkään valtavasti kehittää toimintaa ja heittelen ideoita ilmaan niin, ettei Heli ehdi saada niistä koppia. Mutta niin on minunkin visiovihkoni täynnä Helin heittämiä ideoita.
Kuva: Miikka Lappalainen

Sinulla on Fiinariina-niminen yritys, jonka kautta teet töitä Hulimaalle.Mitä muuta teet työksesi ja elannoksesi?
Olen uunituore yrittäjä. Pitkäaikainen haaveeni on toteutunut, ja nyt tarjoan Turun seudulla elämyksellisiä hyvinvointi- ja kotipalveluita vanhuksille. Fiinariina haluaa olla hiukan ”rebelli” vanhuspalveluiden tuottaja. Yritykseni tarjoaa virkistävää yhdessätekemistä – ei tätimäisen teennäistä viriketoimintaa (se kuuluu mielestäni kanalaan). Käy kurkkaamassa:www.fiinariina.fi.

Koska olen viestinnän ammattilainen ja pidän kirjoittamisesta, Fiinariina tekee myös viestinnän suunnittelua kumppaniyrityksille.


Voisiko Hulimaan ja Fiinariinan välillä olla yhteistyötä - millaista?
Joo! Näen paljon yhteistyömahdollisuuksia. Voisimme tehdä esimerkiksi vanhustyöhön liittyen monenlaisia virkistäviä hankkeita.


Millaisia kirjoja luet?
Olen innostunut lukemaan tällä hetkellä erityisesti ammattikirjallisuutta. Aiheina ovat mm. ikäihmisten asiat, muistisairaudet, liikunta toimintakyvyn ylläpitäjänä ja luovat menetelmät. Mieluiten luen ”peppipitkätossumaisella” asenteella kirjoitettuja kirjoja.


Mitä muuta harrastat?
Harrastan aktiivisesti yleisurheilua. Harjoittelen Turussa kivassa porukassa pari kertaa viikossa ja itsenäisesti saman verran. Tykkään myös hiihtämisestä. Tänä syksynä innostuin menemään kansalaisopiston luovan valokuvauksen kurssille. Yritän ehtiä olemaan myös kotiseutuyhdistyksemme Wirmo-seuran tiedottaja.


Onko totta, että olet kuulantyönnön huippunimiä Suomenmaassa?
Noh, ehkä niinkin voi sanoa. Kahtena vuonna olen pukannut SM-kisoissa neljänneksi N45-sarjassa. Tänä vuonna työnsin aikuisiän ennätykseni 10,21 ja olin siitä tosi iloinen. Kuula on kiva laji, mutta tällä hetkellä nautin enemmän juoksemisesta ja pika-aidoista.

Mikä on mottosi?
Ko lysti muista, ni naurutta vaik syränyäl.

Millaisia terveisiä lähettäisit Helin lukijakunnalle?
Napatkaahan naapuri, ystävä tai työkaveri mukaan Helin Perunannostokeikalle. Ei tarvitse ymmärtää runoutta, riittää kun uskaltaa ymmärtää elämän hurmaavuutta. Helin keikoilla on lupa nauraa. Huomaat kuinka ilo ja valo tarttuvat sinuunkin!

Tervetuloa Helin runokeikoille Keskikokoiselle Perunannostokiertueelle 6.-20.10.2015. Se jatkaa suositun Pienen Perunannostokiertueen perinnettä uusin paikkakunnin:
JÄRVENPÄÄ! LAHTI! HUITTINEN! KUOPIO! KUHMO! OULU! IISALMI! JOENSUU!
LAPPEENRANTA! KANKAANPÄÄ! TAMPERE! HÄMEENLINNA!

Mynämäen Perunannostokuvan nappasi Heli lokakuussa 2014.