Oppimisen iloa Helin matkassa

Kuten aiemmassa jutussani kerroin, Fiinariinan repertuaariin kuuluu ikäihmisten hyvinvointi- ja kotipalvelujen lisäksi myös mielenkiintoinen yhteistyö Sanatoimisto Hulimaan kanssa: olen hoitanut heinäkuun alusta runoilija Heli Laaksosen tuottaja- ja tiedottajatehtäviä. 

Helillä on ollut viime kesän aikana monenlaisia juttuja käynnissä samaan aikaan: Lähtisiks föli -kirja ilmestyi alkukesästä, ja kesällä pyöri YLE TV1:ssä Helil kyläs -sarja. Elokuussa Heli keikkaili kolmeen otteeseen Turussa Ruissalon telakalla. Näiden lisäksi Heli kertoi minulle lähtevänsä lokakuussa seitsemännelle runokiertueelleen, joka sai sittemmin nimekseen Keskikokoinen Perunannostokiertue. Pääsin siis heti aikamoiseen pyöritykseen mukaan. Se on kuitenkin ollut pelkästään myönteistä, koska tekemisessä on juuri oikeaa meininkiä. Monenlaiset tiedottamisen ja markkinoinnin konstit on Helin kanssa kokeiltu ja kehitelty.

Lokakuu koitti ja Keskikokoinen Perunannostokiertue kurvasi 12 eri paikkakunnalle ympäri Suomea. Minä olin mukana kuudella paikkakunnalla ja kuljin karavaanissa mukana Kuopioon, Kuhmoon, Ouluun, Iisalmeen, Joensuuhun ja Lappeenrantaan. Matkassa Helin ja minun lisäkseni olivat ääni- ja valomies Jussi sekä ohjelmatoimisto Auraviihteen Tea. Mukana hengessä oli myös Ode, jolta sain mainiota etäohjausta tuotemyynnin hoitamiseen.

Yksi paku ja yksi tila-auto. Paljon ääni- valotekniikkaa, yksi maailmanpyörä, pärekoreja, laatikkotolkulla kirjoja, Helin nyssäkät, Tean pieni kassi ja minun iso matkalaukkuni. Onneksi kirjat tekivät kauppansa, niin tila-autoon saatiin tilaa.

Mahtavan Kuhmo-talon aulassa. Kuva: Heli Laaksonen

Illalla jäimme aina keikkapaikkakunnalle yöksi, ja aamulla runokaravaani lähti ennen puolta päivää liikenteeseen seuraavalle paikkakunnalle. Automatkan aikana teimme töitä: hoidimme juoksevia asioita, päivitimme Facebook-sivuja, ideoimme viime hetken markkinointia ja suunnittelimme uusia tempauksia.

Lainaus Helin ajopäiväkirjasta: "Näin tervehenkisest ei ol viäl koska kiartueaamu alkanu. Meijän kiartueen Riikka Fiinariina Rullakartiina Hyvinvointitsemppari vei meijät ihanan kainuulaise metä ja järve tekemä jumppaliikkei (sil taval sala, et kukka ei nähny!)" Kuva: Heli Laaksonen.

Kuhmossa riemastutimme rautakaupan väkeä ostamalla nipun aurauskeppejä. Heli oli saanut idean, että ämpäreiden jakamisen sijaan aurauskeppien jakaminen runoväelle olisi jännittävää. Minä olin myös innostunut asiasta ja kannustin ostamaan.

 

Päätimme sitten jakaa Kuhmon keikan jälkeen jokaisessa seuraavassa esiintymispaikassa ensimmäiselle lipunostajalle yhden nimmaroidun ja numeroidun aurauskepin, johon voisi saada Heliltä myös omistuskirjoituksen. Voi sitä riemua, kun saimme kepit ostettua ja kuvittelimme millaisia reaktioita ne nostattavat runoväessä!

Keräilyharvinaisuudet jossakin tien päällä vielä ilman nimmarointia ja numerointia.

Omalta osaltani kiertueen viimeisellä paikkakunnalla Lappeenrannassa Heli kysyi minulta, mitä olen oppinut kiertueen aikana. En ehkä tajunnut sillä hetkellä, kuinka paljon olinkaan oppinut kuuden päivän aikana: opin pystyttämään maailmanpyörän, loihtimaan kirjalaatikoista esiin houkuttelevan kirjamyyntipöydän, pakkaamaan kirjat logistisesti järkevästi, käyttämään IZettle-maksupäätettä ja yhdistämään sen puhelimen kautta, jakamaan nettiyhteyden läppärille puhelimen kautta ja tekemään viime hetken Facebook-mainoksia paikkakuntakohtaisesti liikkuvassa autossa.

Taustakankaan ja maailmanpyörän pystyttämisestä otimme Oulun Madetojan salissa hauskan pikakelausvideon, jossa ovat mukana Heli, Tea, Jussi, Madetojan salin Rauno ja minä. Videon voi käydä katsomassa täällä (kuvaus: J-J Nippala).

 

Minusta oli mahtavaa seurata, kuinka ammattilaiset Heli, Tea ja Jussi hoitivat hommansa ja kaikki toimi loistavasti. Ryhmämme toimi saumattomasti ja meillä oli hauskaa. Kiitos, että sain olla mukana!

Lappeenrannassa saatu läksiäislahja. Piirros: Heli Laaksonen.